ALV-muutokset vaikuttavat tuhansiin yrityksiin – mitä on odotettavissa vuoden 2025 alusta lähtien?
Alv muutos puhutti suomalaisia yrittäjiä jo vuoden 2024 aikana, ja vuoden 2025 alusta se alkoi näkyä käytännössä. Hallituksen päättämä yleisen verokannan muutos 25,5 prosenttiin tuli voimaan 1.1.2025, ja samalla vähäisen toiminnan raja nousi 20 000 euroon. Nämä uudistukset vaikuttivat erityisesti pienten yritysten verovelvollisuuteen ja siihen, milloin yrityksen tulee ilmoittautua alv-rekisteriin.
Tässä artikkelissa käydään läpi, milloin yritys ilmoittaa alv-tiedot, mitä tarkoittaa alv velvolliseksi tuleminen ja miten muutokset kohdistuvat eri toimialoihin – muun muassa tavaran ja palvelun myyntiin.
Milloin yritys rekisteröityy ALV-rekisteriin?
ALV-velvollisuus alkaa myynnin ylittäessä 20 000 euroa
Yksi merkittävimmistä muutoksista vuoden 2025 alusta oli vähäisen toiminnan rajan nousu. Aiemmin arvonlisäverovelvollisten rekisteriin tuli liittyä, jos yrityksen liikevaihto ylitti 15 000 euroa tilikauden aikana. Nyt raja on 20 000 euroa vuodessa.
Tämä tarkoittaa käytännössä, että jos yrityksen laskutus pysyy alle 20 000 euron, sitä ei tarvitse rekisteröidä ALV-rekisteriin eikä sen tarvitse maksaa arvonlisäveroa. Muutos helpottaa erityisesti pienten yritysten hallinnollista taakkaa ja parantaa liiketoiminnan aloittamisen kannattavuutta.
Aikaisemmin käytetty alarajahuojennus poistui
Vuonna 2024 ja sitä ennen pienillä yrityksillä oli mahdollisuus hyödyntää niin sanottua alarajahuojennusta. Tämä tarkoitti, että jos yrityksen liikevaihto jäi alle 30 000 euron, mutta ylitti ALV-rekisteröitymisen rajan (15 000 €), yritys sai osittaisen palautuksen arvonlisäverosta. Mitä pienempi liikevaihto oli, sitä suurempi huojennus voitiin saada. Jos liikevaihto jäi alle 15 000 euron, yritys saattoi vapautua ALV-velvollisuudesta kokonaan.
Alarajahuojennus haettiin veroilmoituksen yhteydessä ja Verohallinto laski huojennuksen määrän kaavan mukaisesti.
Vuoden 2025 alusta huojennus poistui kokonaan. Tilalle tuli yksinkertainen raja: yritys on ALV-velvollinen vasta, kun liikevaihto ylittää 20 000 euroa vuodessa. Muutos helpotti sääntöjen tulkintaa, mutta samalla poisti asteittaisen veronhuojennuksen, josta moni pienyrittäjä aiemmin hyötyi.
Uudet käytännöt arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröityneille
Vuonna 2024 tilanne oli selkeä mutta tiukka: jos yrityksen liikevaihto ylitti 15 000 euroa, yrityksen tuli ilmoittautua ALV-rekisteriin ja alkaa maksaa arvonlisäveroa kaikista tuotteiden ja palveluiden myynneistä. Rekisteröityminen tehtiin Verohallinnon OmaVero-palvelussa. Jos 15 000 euron raja ylittyi kesken tilikauden, yritys saattoi joutua maksamaan ALV:t takautuvasti koko vuoden myynnistä – myös siltä ajalta, kun se ei vielä ollut rekisteröitynyt.
Vuoden 2025 alusta käyttöön otettiin uusi malli: yrityksen liikevaihto sai olla enintään 20 000 euroa vuodessa ilman ALV-velvollisuutta. Kun tämä raja ylittyy, yrityksen tulee ilmoittautua ALV-rekisteriin heti. Arvonlisäveroa aletaan kuitenkin maksaa vain ylityksen jälkeisestä myynnistä, ei enää takautuvasti. Tämä helpotus kevensi pienten yritysten hallintotaakkaa ja selkeytti ALV-velvollisuuden määrittelyä.
ALV-rekisteröinti vapaaehtoisesti – miksi se voi olla hyödyllistä?
Vapaaehtoinen liittyminen ALV-rekisteriin on edelleen mahdollista myös vuonna 2025, vaikka yrityksen liikevaihto ei ylittäisi 20 000 euron rajaa. Tämä on sama käytäntö kuin vuonna 2024, jolloin raja oli 15 000 euroa. Vapaaehtoista rekisteröitymistä voidaan harkita erityisesti silloin, kun yrityksellä on paljon arvonlisäverovähennyskelpoisia ostoja, kuten laitteistoja, ohjelmistoja tai tilavuokria.
Yritys voi siis ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin strategisista syistä myös silloin, kun raja ei vielä ylity. Näin yritys voi vähentää arvonlisäveron hankinnoista, mikä voi parantaa kassavirtaa varsinkin liiketoiminnan alkuvaiheessa tai investointien yhteydessä. Tämä voi olla erityisen hyödyllistä myös silloin, kun yritys myy tuotteita tai palveluita muille yrityksille, jotka ovat itsekin ALV-velvollisia eivätkä välitä veron lisäämisestä hintoihin.
Sen sijaan, jos yrityksen asiakkaina on pääosin kuluttajia eli yksityishenkilöitä, ei vapaaehtoinen rekisteröityminen ole aina järkevää. ALV lisää myyntihintoihin 25,5 prosenttia (tai muun sovellettavan verokannan verran), mikä voi tehdä palveluista kalliimpia loppuasiakkaalle – eikä arvonlisäveroa voi vähentää samalla tavalla kuin yritysasiakkaat voivat. Näissä tilanteissa on usein kannattavampaa pysyä ALV:n ulkopuolella niin kauan kuin liikevaihto sallii.
Tutustu tarkemmin mitä voit vähentää yrityksen verotuksessa!
Vapaaehtoinen rekisteröityminen tehdään OmaVerossa, ja se voi olla myös tilapäistä – yritys voi poistua rekisteristä, jos toiminta myöhemmin pienenee. Eli, vaikka liittyminen ei ole pakollista, se voi auttaa parantamaan yrityksen taloudellista tilannetta ja tuoda verotuksellisia etuja.
Mitä ALV-muutos vuoden 2025 tarkoitti käytännössä?
Verokannan muutos 25,5 prosenttiin vaikutti tuotteisiin ja palveluihin
Vuoden 2025 alusta Suomessa siirryttiin uuteen yleiseen verokantaan, joka on 25,5 prosenttia. Kyseessä oli verokannan muutos, joka koski pääosaa tavaran tai palvelun myynneistä. Tämä koski esimerkiksi toimistopalveluja, verkkokursseja, elektroniikkaa ja asiantuntijatyötä – toisin sanoen suurinta osaa liiketoimintaa.
Muutoksen taustalla oli julkisen talouden sopeuttaminen, mutta se aiheutti muutoksia monien yritysten hinnoitteluun ja laskutukseen.
Alennetut verokannat säilyivät ennallaan – ainakin toistaiseksi
Vuoden 2025 alusta alennettuihin arvonlisäverokantoihin tuli merkittäviä muutoksia. Aiemmat 10 prosentin ja 14 prosentin verokannat eivät täysin säilyneet ennallaan. Useat aiemmin 10 prosentin verokannan alaiset tuotteet ja palvelut, kuten lääkkeet, henkilökuljetukset, majoituspalvelut ja kulttuuri- sekä liikuntapalvelut siirrettiin 14 prosentin verokannan piiriin.
Sen sijaan sanoma- ja aikakauslehdet sekä yleisradiotoiminta jäivät edelleen 10 prosentin verokannan alle. Myös joitakin muutoksia tehtiin 25,5 prosentin ja 14 prosentin välillä: esimerkiksi lasten vaipat, kuukautissuojat ja inkontinenssisuojat verokannat alennettiin 25,5 prosentista 14 prosenttiin.
Vaikka osa verokannoista pysyi samana, hallituksen esitykseen sisältyi varauma siitä, että verokantoihin voidaan tehdä myöhemmin lisämuutoksia. Tämän vuoksi yritysten, jotka myyvät alennettuihin verokantoihin kuuluvia tuotteita tai palveluita, on hyvä seurata tilannetta jatkossakin ja varautua mahdollisiin muutoksiin.
Käytännön esimerkkejä – milloin yritys maksaa arvonlisäveroa?
Esimerkki: yritys ylitti 20 000 euron liikevaihdon kesken vuoden
Toiminimellä työskentelevä yrittäjä tarjoaa kotisiivouspalveluita yksityisasiakkaille ja tekee myyntiä noin 1 500 euroa kuukaudessa. Alkuvuoden ajan hänen liikevaihtonsa jää alle 20 000 euron rajan, eikä hänen tarvitse liittyä ALV-rekisteriin tai maksaa arvonlisäveroa.
Loppuvuodesta yrittäjä saa uuden vakioasiakkaan, mikä nostaa koko vuoden liikevaihdon yli 20 000 euroon. Tällöin hänen täytyy ilmoittautua arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, mutta uuden sääntelyn mukaisesti veroa maksetaan vain ylityksen jälkeisestä myynnistä – ei enää takautuvasti, kuten vuonna 2024 olisi pitänyt tehdä.
Yrittäjä keskustelee tilanteesta kirjanpitäjänsä kanssa ja päivittää laskutuspohjansa vastaamaan 25,5 % verokantaa, joka koskee palveluita, joita toimitetaan vuoden 2025 puolella.
Ennakkomaksut ja laskutus – mitä tehtiin ennen ja jälkeen 1.1.2025?
Eli jos myynti tapahtui vuoden 2024 puolella, mutta tavara tai palvelu toimitettiin vuoden 2025 puolella, sovellettaan 25,5 prosentin verokantaa toimitusajankohdan perusteella. Arvonlisäverotuksessa ratkaisee toimitusajankohta, ei laskun päivämäärä tai maksun saapuminen.
Tilanteissakin, joissa asiakas on maksanut ennakkoon ennen vuodenvaihdetta, sovelletaan silti uutta 25,5 prosentin verokantaa, jos tavara tai palvelu toimitetaan vuoden 2025 puolella. Tämä korostaa sitä, että arvonlisävero määräytyy aina toimitusajankohdan mukaan – ei maksun tai laskun päivämäärän perusteella. Yritysten kannattaa siis varautua siihen, että ennakkomaksut eivät suojaa verokannan muutokselta. Erityisesti tilanteissa, joissa toimitus siirtyy tai sopimuksia tarkennetaan jälkikäteen, ennakoiva ja selkeä viestintä asiakkaiden suuntaan on tärkeää veroseuraamusten välttämiseksi.
Vaikuttiko alv-muutos hinnoitteluun ja liiketoimintaan?
Mitä tarkoitti verokannan nousu yrityksen näkökulmasta?
Kun verokanta on noussut 25,5 prosenttiin vuoden 2025 alussa, arvonlisäveron osuus on kasvanut. Tämä on vaikuttanut suoraan monien yritysten katteisiin, jos myyntihintoja ei ole nostettu samassa suhteessa. Käytännössä tavaran tai palvelun hinta on saattanut muuttua pelkästään verotuksen vuoksi, vaikka tuotanto- tai hankintakustannukset ovat pysyneet ennallaan. Moni yritys on joutunut tarkistamaan hinnoittelumallinsa uudelleen arvonlisäverokannan muutoksen takia.
Myös kassavirta on voinut muuttua. Arvonlisäveroa on kertynyt enemmän jokaisesta myynnistä, mutta veron tilittämisen aikataulut ovat pysyneet ennallaan. Tämä on johtanut siihen, että jos asiakkaat ovat maksaneet laskunsa myöhässä, yritys on saattanut joutua tilittämään veron ennen kuin on saanut maksun. Näin ollen maksuvalmiuden seuranta ja ennakointi ovat nousseet entistä tärkeämpään rooliin.
Miten verokannan muutos näkyi kuluttajalle?
Verokannan nousu ei ole vaikuttanut vain yrityksiin – myös kuluttajat ovat voineet huomata muutoksen arjessaan. Erityisesti toimialoilla, joilla yritykset eivät voi vähentää arvonlisäveroa ostoistaan, kuten kauneuspalveluissa, digitaalisissa tuotteissa ja tapahtumissa, hinnat ovat saattaneet nousta selvästi.
Esimerkiksi 100 euron palvelu, johon aiemmin sovellettiin 24 prosentin ALV-kantaa, on voinut maksaa korotuksen jälkeen noin 102,03 euroa, kun uusi 25,5 prosentin vero on huomioitu. Vaikka muutos saattaa tuntua pieneltä yksittäisessä ostoksessa, se kertautuu säännöllisissä palveluissa tai suurissa hankinnoissa.
Osassa yrityksistä hintojen korottamisen sijaan on päätetty säilyttää asiakashinnat ennallaan ja kattaa veronkorotuksen vaikutus omasta katteesta. Tämä on ollut tietoinen ja strateginen ratkaisu, jolla on voitu esimerkiksi vahvistaa asiakassuhteita tai säilyttää kilpailukyky markkinassa. Valinta on usein tehty tapauskohtaisesti, liiketoiminnan rakenteesta ja asiakaskunnasta riippuen.
Usein kysyttyä kysymyksiä
Pitääkö maksaa arvonlisäveroa, jos liikevaihto on 18 000 euroa?
Ei tarvitse, eikä yrityksen tarvitse liittyä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.
Voiko yritys hakeutua ALV-rekisteriin vapaaehtoisesti?
Kyllä. Yritys voi rekisteröityä vapaaehtoisesti, esimerkiksi saadakseen alv-vähennyksiä.
Mikä verokanta on voimassa vuonna 2025?
Yleinen verokanta on 25,5 prosenttia vuoden 2025 alusta alkaen.
Miten määritellään, mitä verokantaa sovelletaan?
Toimituspäivä ratkaisee. Jos toimitus tapahtuu 1.1.2025 jälkeen, käytetään 25,5 % verokantaa – riippumatta laskun päivämäärästä.
Mitä jos raja ylittyy vasta lokakuussa?
Yrityksen pitää ilmoittautua ALV-rekisteriin silloin. Veroa maksetaan vain ylityksen jälkeisestä myynnistä.
Onko alarajahuojennus enää voimassa?
Ei ole. Alarajahuojennus poistui kokonaan vuoden 2025 alussa.
Mitä yrityksen kannattaa tehdä nyt?
- Tarkistaa liikevaihto
- Päivittää laskutusjärjestelmät
- Suunnitella hinnoittelu ja asiakasviestintä
- Kysyä neuvoa kirjanpitäjältä, jos tilanteeseen liittyy epävarmuutta
👉 Vinkki: eCount auttaa alv-asioissa
eCountin sähköinen taloushallinto tarjoaa helpon tavan hallita arvonlisäveroa, seurata liikevaihtoa ja valmistautua veromuutoksiin. Tarjoamme käyttöösi myös asiantuntevat kirjanpitäjät, jotka osaavat neuvoa milloin rekisteröityä, kuinka laskea alv ja mitä muutoksia se käytännössä aiheutti.
Varaa maksuton esittely – näytämme sinulle, miten järjestelmä auttaa yrityksesi arjessa!
Ota yhteyttä tänään ja varaa maksuton esittely
Ota yhteyttä jo tänään ja tutustu siihen, kuinka kirjanpitopalvelumme voivat hyödyttää yritystäsi. Odotamme yhteydenottoasi ja mahdollisuutta auttaa sinua hoitamaan kirjanpitosi kuntoon. Fiksusti ja tehokkaasti.
.png)
