Listaamattoman yrityksen osinkojen verotus – Milloin kannattaa nostaa osinkoa?

Listaamattomasta yhtiöstä eli osakeyhtiöstä, joka ei ole pörssissä, tai kommandiittiyhtiöstä, avoimesta yhtiöstä, osuuskunnasta ja yksityiseltä elinkeinonharjoittajalta maksetaan osingon veroa osakkeiden matemaattisen arvon perusteella. Osakkeiden matemaattinen arvo lasketaan jakamalla yhtiön tarkistettu nettovarallisuus – eli varoista vähennetyt velat – yhtiön ulkona olevien osakkeiden määrällä. Yhtiön lunastamat ja muut itselle hankitut osakkeet eivät ole mukana tässä laskelmassa.

Osingon verotus on tärkeä ymmärtää, sillä verotustapa voi vaikuttaa merkittävästi nostettavan osingon nettomäärään ja yrityksen verosunnitteluun. Tässä artikkelissa aiheena on listaamattomien yrityksien pääomatulo- ja ansiotulo-osinkojen verotus sekä miten niistä maksetaan veroa. Kerromme myös, milloin kannattaa nostaa osinkoa.

OSINKOJEN VEROTUS LASKETAAN 8 % OSAKKEIDEN MATEMAATTISESTA ARVOSTA

Osinkojen verotus lasketaan eri tavalla riippuen siitä, onko osakkaan omistamien osakkeiden yhteenlaskettu matemaattinen arvo yli vai alle 8 %. Luku määrittää, onko kyseessä pääomatulo-osinkojen verotus vai ansiotulo osingosta. Matemaattinen arvo lasketaan osingon verovuotta edeltävän vuoden tilikauden perusteella. Osingon verovuosi on se vuosi, jolloin osinko on nostettavissa.

Varat – Velat / Ulkona olevien osakkeiden määrä = Osakkeiden matemaattinen arvo

Jos osakas saa osinkoa, joka vastaa enintään 8 % hänen omistamiensa osakkeiden matemaattisesta arvosta, on tällöin veronalaista pääomatuloa 25 %. Tällä periaatteella yksi henkilö voi saada enintään 150 000 euroa vuodessa ja yli menevästä osingosta veronalaista pääomatuloa on 85 %.

Pääomatulona verotettavasta osingon osasta menee veroa 30 prosenttia. Jos veronalaisen osingon ja muiden verotettavien pääomatulojen yhteismäärä ylittävät verovuonna 30 000 euroa, ylittävältä osalta pääomatulovero on 34 prosenttia.

Mikäli osakkaan osinko ylittää 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, on siitä veronalaista ansiotuloa 75 %. Ansiotulojen verotus tapahtuu progressiivisesti eli veroprosentti on henkilökohtainen ja se suurenee, kun ansiotulot kasvavat.

Käsittelemme tarkemmin osingonjakoa sekä muita verotukseen liittyviä asioita, kuten ulkomailta saatua osinkoa ja pörssiyhtiöiden osingon verotusta lisää artikkelissamme Osingonjako.

Yritys pidättää osingosta ennakonpidätyksen

Listaamattomasta yhtiöstä maksettava osinko verotetaan niin, että yhtiö pidättää maksamastaan osingosta 7,5 % ennakonpidätyksen, jos osinko on enintään 150 000 euroa. Sen ylittävästä osingosta pidätetään 28 %.

Ennakonpidätys on ennakkomaksu lopullisista veroista, jotka osakas tulee osingoista maksamaan. Ne huomioidaan verotuksessa ja ennakonpidätykset vähennetään lopullisista veromaksuista.

PÄÄOMATULO-OSINGON VEROTUS

Esimerkin vuoksi oletetaan, että yrityksen nettovarallisuus on 300 000 euroa, joista varojen määrä on 500 000 euroa ja velkojen määrä 200 000 euroa. Yrityksen ulkona olevien osakkeiden määrä on 3 000 osaketta. Yritys haluaa jakaa osinkoa osakkailleen 6 000 euroa.

Näin osakkeiden verotus lasketaan, kun kyseessä on veronalaista pääomatuloa:

• Yrityksen osakkeiden matemaattinen arvo: 300 000 euroa (nettovarallisuus)/ 3 000 (ulkona olevat osakkeet)= 100 euroa per osake

Jos yksi osakas omistaa esimerkiksi 1 000 osaketta, hänen osakkeistaan maksama vero lasketaan matemaattisen arvon avulla:

• 1 000 osaketta x 100 euroa per osake = 100 000 euroa

Tästä matemaattisesta arvosta selvitetään 8 % osuus ja onko se isompi vai pienempi, kuin maksettava osinko:

• 0,08 x 100 000 euroa = 8 000 euroa eli tällöin 8 000 euroa > 6 000 euroa

Koska 8 000 euroa on enemmän, kuin 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, verotetaan osinko pääomatulona:

• Veronalainen pääomatulo (25 %): 0,25 x 6000 euroa = 1 500 euroa.
• Verovapaa tulo (75 %), josta ei tarvitse maksaa veroa: 0,75 x 6 000 euroa = 4 500 euroa

Maksettavan veron määrä määräytyy pääomatuloveron (30 % ) mukaan, eli:

• 0,30 x 1 500 euroa (veronalainen pääomatulo) = 450 euroa

Verojen maksamisen jälkeen (1 500 € – 450 € + 4 500 €) osakkaan nettomääräinen osinko on 5 550 euroa.

ANSIOTULO-OSINGON VEROTUS

Osingot verotetaan ansiotulona siinä tapauksessa, jos maksettava osinko on enemmän kuin 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta. Ansiotulovero verotetaan progressiivisesti osakkaan henkilökohtaisen veroprosentin mukaan, joten mikäli tuloveroprosentti on yli 26 %, voi veron osuus käydä suureksi.

Oletetaan, että tilanne on sama kuin edellisessä esimerkissä, mutta yritys haluaakin jakaa osinkoa 9 000 euroa. Eli yrityksen nettovarallisuus on 300 000 euroa, joista varojen määrä on 500 000 euroa ja velkojen määrä 200 000 euroa. Yrityksen ulkona olevien osakkeiden määrä on 3 000 osaketta.

Näin osakkeiden verotus lasketaan, kun kyseessä on ansiotulo:

• Osakkeen matemaattinen arvo: 300 000 € / 3 000 osaketta = 100 euroa per osake
• Osakkaan osakkeiden matemaattinen arvo: 1 000 osaketta x 100 euroa per osake = 100 000 euroa
• 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta: 0,08 x 100 000 € = 8 000 € eli tällöin 8 000 euroa < 9 000 euroa

Tässä tapauksessa maksettava osinko (9 000 euroa), on enemmän, kuin 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta eli 8 000 euroa. Sen seurauksena osinkojen verotus tapahtuu ansiotulojen verotuksen mukaan eli 75 % on veronalaista tuloa ja 25 % on verovapaata tuloa.

• Veronalainen ansiotulo (75 %): 0,75 x 9 000 euroa = 6750 euroa
• Verovapaa ansiotulo (25 %): 0,25 x 9 000 euroa = 2 250 euroa

Veroprosenttina käytetään osakkaan omaa tuloveroprosenttia, esimerkiksi 25 %.

• Lasketaan maksettavan veron määrä: 0,25 x 6 750 euroa = 1 687,50 euroa

Kun veronalaisesta ansiotulosta (6 750 €) vähennetään verot (1 687,50 €), ja lisätään verovapaa ansiotulo (2 250 €) saadaan osakkaan saama nettomääräinen osinko 7 312,50 euroa.

PALKKAA VAI OSINKOA? MUISTA TÄMÄ NYRKKISÄÄNTÖ

Yrityksen kannattaa tehdä verosuunnittelu tarkkaan ja huomioida, milloin on järkevää maksaa esimerkiksi osakeyhtiön osakkaalle osinkoja ja milloin palkkaa. Myös näiden yhdistelmä on usein järkevä vaihtoehto. Verosuunnitteluun kannattaakin ottaa avuksi asiantunteva tilitoimisto, joka osaa suunnitella ja huomioida yrityksesi tilanteen.

Lähtökohtaisesti vuositulot alle 40 000 euroon asti kannatta maksaa palkkana, jolloin tuloveroprosentti pysyy yleensä alle 26 %. Sen ylittävä osuus olisi mahdollisuuksien mukaan hyvä nostaa osinkona.

Osingon ja palkan maksamisen merkitykset verotuksessa

Listaamattomasta yhtiöstä osa osingoista voi olla verovapaata tuloa osakkaalle, mikä on verotuksen kannalta edullisempaa, kuin palkan nostaminen. Kuten aikaisemmin kertomamme esimerkin mukaan voi päätellä, voivat osakkeen osingosta maksettavat verot olla hyvin pieniä, jos käytetään pääomatuloverotusta. Osinkoa nostaessa tulee kuitenkin huomioida yrityksen ottama ennakonpidätys. Osingosta, joka on alle 150 000 euroa, yritys ottaa ennakonpidätystä 7,5 %, mutta yli 150 000 euroa maksettavasta osingosta verotetaan jo 28 %.

Osinkoja voidaan maksaa vain kerran vuodessa, joten osingon maksamisesta voi olla hyötyä yritykselle, jolla on epäsäännöllinen kassavirta. Tällöin yrityksen ei tarvitse huolehtia kuukausittain maksettavasta palkasta ja niihin liittyvistä kuluista. Toisaalta osinko ei ole yritykselle verotuksessa vähennyskelpoinen kulu, toisin kuin palkka.

Palkka tarjoaa aina säännöllisen ja turvatun tulon, mikä on oman talouden suunnittelussa tärkeää. Samoin palkasta maksetaan aina sosiaaliturvamaksuja, jotka keräävät eläkettä ja tuovat näin turvaa tulevaisuuteen. Osinkoa nostamalla osakkaan täytyy itse huolehtia eläkemaksuista.

Esimerkiksi, mikäli yritys tekee vain pientä voittoa, voi osingon maksaminen olla kannattavampaa, sillä osa osinkotuloista on verovapaata. Tilanteessa, jossa yritys tarvitsee pääomaa suuriin investointeihin, voi palkan maksu olla parempi ratkaisu. Palkan maksaminen vähentää osakeyhtiön verotettavaa tuloa ja näin verorasitusta.

HALUATKO MAKSAA OSINKOA JA PALKKAA YHDISTELMÄNÄ? TEE VEROSUUNNITTELUA ECOUNTIN AVULLA

Usein yritykselle paras ratkaisu voi olla palkan maksamisen ja osingon jakamisen yhdistelmä. Palkan avulla osakkaat saavat säännöllisen tulon ja sosiaaliturvan, kun taas osinkoja voidaan maksaa ylimääräisistä voitoista verotuksellisesti edullisella tavalla.

Osinkojen jako tapahtuu aina tilinpäätöksen pohjalta. Jos tarvitset apua yrityksen tai osinkojen verotuksessa, ota yhteyttä eCountiin.

‍